Työssäoppipäiväkirjaa

Työssäoppipäiväkirja

Hieman unohtunut kirjoittaa päiväkirjaa mutta hyvässä muistissa on tehdyt asiat.

Ensimmäisellä viikolla tosiaan, tuli tutustuttua asentajiin joiden mukana kuljen, Henri ja Ari. Työvaatteet sain myös ensimmäisellä viikolla(kengät, paita, housut ja takki).

Tuli myös tutustuttua asioihin joita käsitellään ja asennetaan, sekä alueet joilla Relacom toimii. Alue on aika laaja Ylöjärven alueella. Ylöjärvi, Epilä, Kalkku, Siivikkala, Lielahti, Rahola, Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, sekä muita kauempana olevia. Käytiin mittareiden käytöt sekä kiprun hyödyntäminen asennuksissa. 

Kiprua hyödynnämme esimerkiksi, siinä, että modeemi nousee linjalle kun on kytketty liittymä(ADSL/VDSL). Kiprulla saa myös asennettavaa reittiä selville jos reittitieto on vajaa. Modeemi vinkuu rimalla jos virrat ovat päällä mutta linja ei ole pystyssä. Mittareita on erilaisia, mittareita joilla mitataan vain arvoja ja virheitä tai sitten erikseen etäisyyttä.

Pääsin jo ensimmäisellä viikolla itse asentelemaan valvonnan alaisena, olin myös mukana viihde asennuksissa. Ensimmäisiä paikkoja joissa pääsin ensimmäisenä kytkemään, olivat Ylöjärven sekä Hämeenkyrön keskukset. 

Enimmäkseen asennamme liittymäasennuksia, VDSL, ADSL sekä kytkimeltä Ethernet liittymiä. Vikoja korjaamme sen mitä tulee vikoja, hirveästi ei ole tullut vikoja. 

Useimmiten asennukset jotka ovat maaseudun suunnalla, syrjemmällä, tietävät usein pylväshommia. Itse olen harjoitellut pylvääseen kiipeämistä jo jonkin verran. Mutta ei ole päästetty vielä kytkemään pylvääseen.

Asennukset jotka ovat keskusta alueella, ovat helpompia koska yleensä jakamoissa löytyvät kartat asuntoihin, Mutta jos ei löydy, niin pitää kuunnella kiprulla kuuluuko modeemia, jos ei löydy mitenkään niin viedän pilli asiakkaan luokse ja etsitään jakamosta oikea pari.

Tällä viikolla oli suurempi homma jonka teimme Arin kanssa 3 päivässä. Jossa oli 60+ VDSL kytkentää, joista noin 40 piti pillittää asunnon puhelinpistorasialta, jonka takia työ oli raskaampi ja aikaa vievä. Jos jakamosta olisi kartat löytynyt, nii työ olisi ollut noin 4 tunnin homma.

Vian rajoittaminen/korjaaminen menee sillä tavalla, että mitataan mihin asti linja toimii(jos toimii) ja sitten etsimme vikaa, jos vika on korjattavissa niin korjaamme sen, mutta jos vika rajautuu maakaapeliin tai ilmakaapelin, siirrämme työn Eltelille. Joskus vaihdamme ilmakaapelin kokonaan jos on aikaa. 

Joka päivä on noin 8+ Asennusta/kytkentää + viat. Eli noin 10+ työtä joka päivä. Joinakin päivinä on paljon enemmän.

Aluksi oli myös hieman pulmaa ruokarahan kanssa, että miten se menee. Mutta sekin saatiin sitten selvitettyä. Latasimme myös puhelimeeni asentajien käyttämän ohjelman josta näkee mikä työ, mitä tehdään ja työn kuittaus. Harjoittelua kesää varten. Tällä hetkellä asentajat antavat avaimet minulle ja jäävät itse odottelemaan, jos on pääjakamokytkentä tai joku muu vastaava nopea kytkentä. 

CMD- komennot

CMD-komennot

IPconfig

DNS = (Domain Name System) DNS on internet-standardi, joka kääntää isäntänimet IP-osoitteeksi. Esim. 123.111.93.17 on wilma.tampere.fi

PDS = (Ensisijainen DNS-liite) PDS on toimialuenimi, joka näkyy täydellisessä isäntänimessä olevan isäntänimen oikealla puolella.

DNS-lyhentäminen = DNS-lyhentäminen on prosessi, jolla DNS-asiakkaassa oleva selvitystoiminto selvittää isäntänimikyselyt liittämällä isäntänimeen jonkin nimen, kuten ”corp.microsoft.com”.

Aliverkko = Aliverkko on loogisen tietokoneverkon osa, joka sijaitsee OSI-mallin kolmannella kerroksella (verkkokerros). Aliverkotus on termi, joka lyhyesti sanottuna jakaa suurempaa verkkoa pienempiin osiin.

OSI-malli = Tarkoittaa Open Systems interconnection Reference Model kuvaa tiedonsiirtoprotokollien yhdistelmän seitsemässä kerroksessa. Kukin kerroksista käyttää yhtä alemman kerroksen palveluja ja tarjoaa palveluja yhtä kerrosta ylemmäs. Tämä malli on kehitetty 1980-luvun alussa.

Isäntänimi = Isäntänimi on koneen ”lempinimi”, jolla se tunnistaa itsensä esimerkiksi verkossa ja lokitiedostoissa.

Solmutyyppi = Solmulla voi olla nolla tai useampia lapsia (child node) tai siihen voidaan liittää nolla tai useampia ominaisuuksia. Jokaisella solmulla on oltava yksi ensisijainen solmutyyppi (primary node type) joka määrittää solmun piirteet, kuten esimerkiksi siihen liittyvät ominaisuudet ja lapset.

Fyysinen osoite = Tämä on verkkosovittimen ethernet-verkossa yksilöivä osoite. Se on useimmiten fyysisesti kirjoitettu jo tehtaalla kortille, mutta sitä voi myös vaihtaa ohjelmallisesti jälkikäteen.

DHCP = Lyhenne sanoista Dynamic Host Configuration Protocol. Tämä on verkkoprotokolla, jonka yleisin tehtävä on jakaa IP-osoitteita uusille lähiverkkoon kytkeytyville laitteille. Ylläpitäjä antaa tietyn ”IP-osoiteavaruuden”, jolloin jokainen laite pyytää käynnistyksen yhteydessä DHCP-palvelimelta oman IP-osoitteen.

IPv4 = Tämä on neljäs versio kehittämisessä IP, Internet ja suurimmasta osasta Internetin liikenteestä. IPv4 on yhteydetön protokolla käytettäväksi verkoille. 

IPv6 = Nykyisen IP-protokollan (IPv4) seuraajaksi kehitetty protokolla. IPv6 tunnettiin varhaisessa kehitysvaiheessaan myös nimellä IPng eli "IP Next Generation". IPv6:ssa käytetään 128-bittisiä osoitteita, jolloin yhdessä verkossa voi olla yli 340 sekstiljoonaa solmua. IPv4:n osoitteen pituus on 32-bittiä ja verkossa voi olla noin neljä miljardia solmua.

IPconfig/release = Vapauttaa määritetyn sovittimen IPv4/IPv6-osoitteen.

IPconfig/renew = Uudistaa määritetyn sovittimen IPv4/IPv6-osoitteen.

Ipconfig/registerdns = Päivittää kaikki DHCP-varaukset ja rekisteröi DNS-nimet.

/SetclassID = Muokkaa DHCP-luokkatunnusta. /SetclassID6 = Muokkaa IPv6 DHCP-luokkatunnusta.

/ShowclassID = Näyttää kaikki sovittimelle sallitut DHCP -luokkatunnukset.

/ShowclassID = Näyttää kaikki sovittimelle sallitut IPv6 DHCP -luokkatunnukset.

/FlushDNS = Nollaa sisällön DNS-välimuistin.

/RegisterDNS = Kaikki arvot haetaan uudelleen välimuistista, jolloin mahdolliset muutokset tulevat voimaan.

Tracert

Tracert = Traceroute on yleinen TCP/IP-protokollaa käyttävä työkalu, joka selvittää, mitä reittiä protokollan paketit siirtyvät määrättyyn koneeseen. Traceroute selvittää reitin lisäämällä lähettämiensä pakettien ”Time to Live” –arvoa yksi kerrallaan, aloittaen yhdestä. Näin ensimmäinen lähetetty paketti palaa takaisin ensimmäisen reitittimen jälkeen, toinen palaa toisen reitittimen jälkeen ja niin edelleen. 

Lopputuloksena on luettelo koneista, jotka muodostavat kuljetun reitin. Kahden koneen siirtoväliä kutsutaan ”hopiksi”.

Traceroute-ohjelma on alun perin kotoisin BSD unix-järjestelmistä. Windows-koneilla traceroute komennon nimi tracert.

Käytin ”tracert” komentoa sivuun www.KCNA.Com.

Selvitin myös reitin, ja IP osoitteet joita pitkin yhteys meni. Komennon suoritin Santerin tietokoneella.

Reitti: Tampere, 4-9 Vantaa, 9-14 Pariisi ja 15-16 Los Angeles

Ping

Ping on TCP/IP-protokollan työkalu, joka kokeilee määrätyn laitteen saavutettavuutta. Ping lähettää laitteelle "ICMP" echo request-paketin, johon etätietokone vastaa omalla echo reply-paketilla.

Tyypillisesti työkalu tulostaa sekä lähetettyjen ja vastaanotettujen pakettien määrän että ”latenssin”.

Nykyään suuri osa verkkoon kytketyistä koneista ei vastaa ping-paketteihin, sillä vieraiden koneiden pingaaminen on harvinaista muutoin kuin tietomurtoa edeltävässä kartoituksessa. Myös jotkin ”Internet-madot” etsivät saastutettavia koneita ping-pakettien avulla. Tämän vuoksi suurin osa verkoista suodattaa ping-paketit, joiden kohteina on verkon työasemat, ja jopa osa tärkeistä sähköposti- ja web-palvelimista jättää vastaamatta niihin.

Echo request pyyntöihin vastaamatta jättäminen rikkoo kuitenkin Internet-standardia RFC 1122, joka suosittaa jokaisen verkon laitteen kuuntelemaan ja vastaamaan pyyntöihin. Vastaamatta jättäminen on ongelmallista kun ping-ohjelmaa pyirtään käyttämään sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, verkko-ongelmien selvittämiseen.

Kaikkien verkkojen tulisi suodattaa sisään tulevat ping-paketit, joiden kohdeosoitteena on verkon ”yleislähetysosoite”.

ICMP = Lyhenne sanoista Internet Control Message Protocol) on TCP/IP-pinon kontrolliprotokolla, jolla lähetetään nopeasti viestejä koneesta toiseen. Arkkitehtuurisesti ICMP-protokolla toimii IP:N päällä. ICMP on kuitenkin niin merkittävästi sidoksissa IP-protokollan toimintaan, että OSI-mallissa se on määritetty jokseenkin hämäävästi IP-protokollan rinnalle.

Latenssi = tarkoittaa tietoliikennetekniikassa tavallisimmin sitä aikaa, mikä paketilta kuluu matkaan lähettäjältä vastaanottajalle ja takaisin eli paketin edestakaiseen matkaan kuluvaa aikaa. Yksinkertaisessa lähiverkossa tyypillinen latenssi on alle millisekunnin luokkaa ja kaapelimodeemi- ja ADSL-yhteyksillä noin 8 millisekuntia mikäli yhteydellä ei ole interleaving-virheenkosjausta käytössä.

DoS = Tarkoittaa palvelunestohyökkäystä(Denial of Service) tarkoittaa verkkohyökkäystä, jossa pyritään estämään verkkosivuston tarkoitettu käyttö. Tavallisimmin tämä toteutetaan kohdistamalla verkkosivustolle niin paljon liikennettä, että tämä ei käytännössä kykene palvelemaan asiakkaitaan.

Useita lähteistä tapahtuvaa hyökkäystä kutsutaan erityisesti nimellä hajautettu palvelunestohyökkäys (Distributed Denial of Service, DDOS). Tällöin usein käytetään kaapatuista tietokoneista koostuvaa Botnettiä.

Hyökkäystavat:

 1. Rajallisten resurssien, kuten kaistan, levytilan tai suoritinajan kuluttaminen.

 2. Ohjaustietojen, esimerkiksi reititystietojen tai nimipalvelutietojen muuttaminen.

 3. Vääränlaisen lähetteen syöttäminen palvelimelle, joka kaataa sen käyttöjärjestelmän tai palvelinprosessin. 

Alla olevassa kuvassa lähetin 3 pakettia Googlen sivuille, joista kaikki aikakatkaistiin.

Netstat

Netstat on sisäänrakennettu, piilossa, että voit tarkastella ja korjata verkkoyhteyden. On olemassa erilaisia argumentteja, jotka voit lisätä loppuun netstat komentoon saada lisää tietoa. Netstat komennot ja perustelut on helppo muistaa ja käyttää. Kuitenkin lukemisen tulokset voivat olla hieman hämmentäviä.

Lue tulokset netstat komento. ”Netstat –” näyttää koneen nimen perässä kaksoispiste, sitten paikalliset auki porttiin. Seuraavaksi on listattu Internet-osoite, siitä voidaan lukea jaulkoisen laitteen portin numero. Jos käytät ”-n” sijaan ”-” tämä tieto on luetteloitu IP-osoitteet lukumuotoon sanojen sijasta.

Tulkitseminen ”Netstat –e”, tulokset diagnosoida yhteysongelmia, ”Netstat –o” joko lähetetty tai vastaanotettu tai suuri määrä virheitä osoittaa, että on jotain vikaa verkkoyhteyden kanssa. Jos käytät ”väli” argumenttia, voit kertoa, pudotetaanko paketteja jatkuvasti tai vain ajoittain. 

NBTSTAT

BTStat-ohjelma (NetBIOS ovet TCP/IP statistics) antaa tietoja NetBIOS-järjestelmästä. NBTStat näyttää paikallisen ja etäkoneen NetBIOS-nimitaulun.

ARP

ARP on keskeinen TCP/IP-protokolla. Sen tehtävänä on määritellä IP-osoitetta vastaava fyysinen osoite. ARP-komennon avulla voi tutkia paikallisen tai etäkoneen ARP-välimuistin sen hetkistä sisältöä. Lisäksi komennon avulla voi lisätä pysyvästi välimuistiin osoitetietueita, joissa on fyysinen ja IP-osoite. Liikenteen vähentämiseksi muistiin saattaa olla tarpeen lisätä usein käytettyjä osoitteita kuten oletusreitittimet tai paikalliset palvelimet.

Route

Useimmat tietokoneet sijaitsevat segmenteissä, joihin on kytketty vain yksi reititin. Silloin ei ole vaihtoehtoja, mitä reittiä datagrammit lähtevät etäkoneelle. Reitittimien IP-osoite voidaan asettaa oletuksena yhdyskäytäväksi (default gateway) kaikkiin segmentin koneisiin. Jos segmenttiin on kytketty sen sijaan kaksi tai useampia reitittimiä, ei haluta käyttää välttämättä vain oletusreititintä. Silloin reititystauluihin on tallennettava reititystietoja. Jokaisella tietokoneella ja reitittimellä on oma reititystaulunsa. Useimmat reitittimet käyttävät erityisiä reititinprotokollia dynaamiseen tietojen vaihtoon näiden taulujen kesken. Joskus on tarpeen kuitenkin asettaa tietoja manuaalisesti sekä tietokoneiden että reitittimien tauluihin.

Käytetään reititystietojen lisäämiseen, poistamiseen ja muuttamiseen. Se soveltuu myös reititystaulujen pysyvien ja dynaamisten tietojen näyttämiseen. HUOM! Tällä komennolla lisätyt reititystiedot eivät säily, vaan ne katoavat koneen sammuttua. Sen vuoksi route-komentoja on usein käynnistysskripteissä.

Net view

Net Use ja Net View -ohjelmien avulla todetaan NetBIOS-yhteys kahden koneen välillä. NetBIOS-tekniikka tekniikka on pääasiassa Windows-tietokoneille tarkoitettu menetelmä, jonka avulla koneet löytävät toisensa ja osaavat kommunikoida keskenään verkossa. NetBIOS käyttää koneiden ja jakopisteiden tunnistamiseen menetelmää nimeltään Universal Naming Convention (INC). Jakopiste (share point) on kohta, josta asiakaskoneet voivat ottaa yhteyden tietokoneeseen, esimerkiksi jaettuun hakemistoon.

Hostname

Kertoo isäntätietokoneen nimen.

Pathping

Yhdistää ping ja tracert komennon.